Tavoitteellisesti treenaavien on pidettävä huolta oman kehonsa toiminnasta ja siitä, että se säilyy mahdollisimman hyvänä, jotta kehitystä olisi nähtävissä. Mutta myös kuntoliikkujien olisi aika ajoin hyvä tarkistaa oma terveydentilansa, etenkin siinä vaiheessa kun on aloittamassa liikuntaharrastusta, jotta varmistuu siitä, että harrastaminen on turvallista ja keho kestää harjoittelun aiheuttaman rasituksen. Oman kehityksen seurannassa erilaiset testit ja mittaukset ovat hyvä väline nähdä onko kehitys mennyt oikeaan suuntaan.
Peruskunnon mittauksessa voidaan hyödyntää valvotuissa olosuhteissa maksimisykkeen kartoittamista, mutta sen arvioiminen onnistuu myös muilla tavoilla. Näitä ovat mm. erilaiset kävelytestit tai askellustestit, joita voidaan suorittaa personal trainereiden tai liikunnanohjaajien toimesta missä vain. Myös voimatasojen mittauksia suoritetaan eri kuntotesteillä usein ennen henkilökohtaisten valmennuksien alkua, jotta nähdään asiakkaan lähtötaso ja harjoitusohjelma voidaan laatia yksilölle sopivaksi.
Veriarvojakin voi nykyään käydä mittauttamassa eri yksityisillä palveluiden tarjoajilla ilman lääkärin lähetettä. Tällöin voidaan seurata syvemmällä tasolla kehon terveydentilaa sekä tarkempia arvoja, jotka voivat vaikuttaa jaksamiseen sekä kehitykseen. Esimerkiksi rauta-arvojen seuraaminen on ollut pinnalla jo jonkun aikaa ja etenkin lihasten ja voiman kasvatuksen parissa rauta-arvot ovat oleellinen osa kehityksen mahdollistamista. Jos rauta-arvot ovat kovin matalat, lihakset eivät saa tarpeeksi happea ja sitä kautta niiden kehitys saattaa jumiutua paikalleen ennen kuin arvot ovat taas kohdallaan. Myös eri vitamiinien puutostilat voivat aiheuttaa yleistä väsymystä, joka vaikuttaa treenimotivaatioon ja sitä kautta tuloksiin. Sen takia olisi hyvä olla tietoinen omista veriarvoistaan, jotta pysyy terveenä ja omaan jaksamiseen vaikuttavista asioista on tietoinen, tällöin niihin pystyy vaikuttamaan. Veriarvoja seuratessa voi myös huomata liikunnan hyödyt esimerkiksi kolesteroliarvoja tarkastellessa.
Kehonkoostumusmittauksilla saadaan tietoa mm. lihasten tasapainosta ja sitä kautta voidaan vähentää puolieroja tai seurataan kehon rasva- tai lihasmassan määrää, jolloin nähdään harjoittelun tuloksia ja voidaan tarvittaessa päivittää harjoitusohjelmaa oikeaan suuntaan. Kehonkoostumusmittaukset toimivat hyvänä lisänä kehityksen seurantaan. Se ilmaisee monen tekijän kautta mitä kehossa on tapahtunut ja sitä kautta antaa oikean suunnan harjoittelun muokkaamiseen tai siihen, onko sille edes tarvetta. Kehonkoostumusmittaukset voivat osoittaa kehityskaarta aikaisemmin ennen kuin huomaat itse kehossasi tapahtuneita muutoksia.
Monilla on tänä päivänä käytössään myös älypuhelinsovelluksia, urheilukelloja tai älysormuksia, joilla seuraa omaa untaan, palautumistaan, askelmääriään tai kulutustaan. Nämä välineet voivat toimia suuntaa-antavina, mutta niiden varaan ei kannata luottaa koko elämäänsä ja perua menojaan, jos vaikka kello olisikin määritellyt yöunet heikoiksi. Sama pätee kaikkiin seurantavälineisiin, eli ei kannata unohtaa niiden kustannuksella oman olon seuraamista ja sen kehittymistä eri suuntiin. Itse kannattaa oppia tunnistamaan omat jaksamisen rajansa ja silloin tällöin venyttää niitä, jotta kehittymistäkin tapahtuu. Erilaiset toimet ja välineet toimivat apuna seurannassa, mutta niiden ei pidä vaikuttaa elämään ja omaan toimintaan liian hallitsevasti.
Netta Pitkänen
Liikunnan- ja vapaa-ajanohjaajan tutkinto
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu